Mikäli edellisen artikkelin luettuasi jäit miettimään, että miten sitä radalla liikkumista voisi oikein kehittää, niin tässä tekstissä perehdymme siihen hieman tarkemmin. Jos taas edellinen artikkeli on lukematta, pääset lukaisemaan sen täältä: Tarvitseeko agilityohjaaja fysiikkaharjoittelua?
Agilityohjaajan fysiikkatreenissä on otettava huomioon se, että sujuvaan etenemiseen radalla tarvitsee monia ominaisuuksia. On oltava nopea, käännyttävä & kiihdytettävä tehokkaasti ja samalla hahmotettava, missä koira menee ja mihin itse on matkalla. Agility-ohjaajan lajinomaisen harjoittelun oppaassa (Haapanen, Huovinen, Hämäläinen 2008) nimetään tärkeimmäksi voiman alalajiksi nopeusvoima ja kestovoiman puolelta nopeuskestävyys mainitaan merkittävänä tekijänä.
Useammassa tutkimuksessa on todettu, että maksimivoima näyttelee merkittävää roolia nopeusvoiman kehityksessä. Näitä molempia voiman lajeja harjoittamalla voidaan saada aikaan isompi kehitys kuin vain toista hyödyntämällä ja varsinkin pidemmällä tähtäimellä molempien harjoittaminen on tärkeää nopeusominaisuuksien kehittämisessä. Aloitteleva liikkuja pystyy kehittämään sekä maksimivoimatasoja että voimantuottonopeutta pelkästään jompaa kumpaa ominaisuutta harjoittamalla, mutta kehittymisen raja tulee vastaan melko pian.
Agilityyn tarvittavia fyysisiä ominaisuuksiaan kehittämään lähtevälle suosittelen ensin tarkistusta juoksutekniikkaan. Teknistä osaamista kehittävillä harjoituksilla saa hyvin tehtynä kehitettyä samalla kertaa nopeusvoimaominaisuuksia ja niin saadaan harjoittelu hyvin käyntiin! Erilaiset juoksuvedot, loikat ja koordinaatioharjoitukset ovat hyviä treenejä harjoittamaan nopeusvoimaa ja kehittämään teknistä osaamista & vartalon hallintaa.
Kun nopeusvoiman alueella liikutaan, on hyvä tietää muutama perusperiaate. Nopeusvoimaharjoittelussa pyritään maksimoimaan voimantuottonopeutta ja tehostamaan hermolihasjärjestelmän toimintaa. Se on kuormittavaa harjoittelua, jossa tulisi pyrkiä aina täyteen intensiteettiin.
Jotta joka toistolla pystyy parhaaseensa, tulee palautumisaikojen olla pitkät (3-5min) ja suoritusten keston lyhyet (1-10s). Intensiivisessä harjoituksessa useamman minuutin tauko toistojen välillä ei ole ollenkaan liioiteltua – eikä löysäilyä. Hengästyneenä ja maitohapoilla ei pysty puristamaan parasta suoritusta irti. Nopeusvoimaharjoitukset kannattaakin lähtökohtaisesti tehdä levänneellä keholla, virkeässä mielentilassa, ei esimerkiksi voimatreenistä väsyneenä.
Koska agility ei ole pelkkää suoraan juoksemista, täytyy harjoittelunkin olla riittävissä määrin spesifiä. Juoksutekniikan ja nopeusominaisuuksien kehittämisellä pääsee melko pitkälle, mutta opittujen taitojen ja kehitetyn kunnon siirto radalle vaatii lajispesifimpää harjoittelua ja tekemisen monipuolistamista. Ohjaustekniikat, kiihdytykset, käännökset ja kaarteet tuovat omat haasteensa liikkumiseen. Mutta sehän onkin jo aivan toinen tarina…
Lisätietoa kiinnostuneille: