Tämä postaus on alunperin julkaistu Instagramissa 11.12.2021 ja myöhemmin toisessa blogissani täällä.
Pläräsin puoli internetiä läpi etsiessäni tutkimustietoa pennun ja nuoren koiran liikuttamisen ja treenaamisen vaikutuksista ja no, ehkä en ole tarpeeksi Sherlock, mutta kevyeksi jäi otanta. Joissain läpikäymissäni lähteissä mainittiinkin, että tutkimusta urheilukoiran kuormituksesta ynnä muusta aiheeseen liittyvästä ehdottomasti tarvittaisiin lisää. Kasasin kuitenkin jonkinlaisen tiivistelmän selvittämistäni seikoista.
Oli kyseessä nuori tai tauolta palaava koira, harjoittelun intensiteetti, kesto ja useus pitää rakentaa vähitellen. Näissä kiirehtiminen on tyypillinen syy ylirasittumiselle. Ylirasituksen välttämiseksi suositellaan harjoittelun vaihtelevuutta, lepopäiviä (min 1/vko) ja ainakin kuukauden treeni- ja kisataukoa vuosittain.
Intensiivistä ja voimakkaasti iskuttavaa treeniä tulee välttää kunnes kasvulevyt ovat sulkeutuneet. Kasvulevyt sulkeutuvat tyypillisesti 4-12kk iässä, jättirotuisilla voi kestää 18kk ikään asti. Kasvulevyt ovat muuta luustoa heikompia ja vaikeat traumat voivat pahimmillaan aiheuttaa pysyviä muutoksia.
Esimerkki konkreettisista nuorena ylitreenaamisen ongelmista oli isojen, raskaamman tyyppisten koirien liiallinen pujotteluharjoittelu, joka johti aikuisena lannerangan sairauksiin. Treenimääriä ei avattu. Tämä oli myös ainoa löytämäni todettu yhteys liian treenaamisen ja terveysongelmien välillä, mutta aihetta ei selvästi ole tutkittu tarpeeksi.
Lonkkaniveldysplasiaa on havaittu vähemmän koirilla, joilla on suurempi lantion alueen lihasmassa. Alle 3kk iässä enemmän vapaana liikkuvilla sitä havaittiin myös vähemmän.
Tutkimusten mukaan liikunnan määrä ja laatu voi vaikuttaa lonkkaniveldysplasian kehittymiseen. Lonkkaniveldysplasiaa on havaittu vähemmän koirilla, joilla on suurempi lantion alueen lihasmassa. Alle 3kk iässä enemmän vapaana liikkuvilla sitä havaittiin myös vähemmän. Ilmeisesti ensimmäiset 100 päivää ovat oleellisimmat lonkkien kehitykselle ja silloin monipuolisella liikunnalla on iso merkitys.
Firstvetin artikkelissa todetaan, että kovin tarkkoja suosituksia pennun liikutukselle ei ole. Kuitenkin vapaana ulkoilua ja suhteellisen aikaisin aloitettua muuta fyysistä aktivoimista pidetään tärkeänä.
Zink & Van Dyke (2013) asettavat seuraavanlaisia suosituksia kasvavalle urheilukoiralle: Alle 6 kk iässä lelun jahtaamista, lyhyitä kävelyitä, hyppytekniikkaa rima max ranteen korkeudella ja taitoharjoittelua. 6 kk iästä kasvulevyjen sulkeutumiseen asti voimaharjoittelua vähitellen kestoa ja intensiteettiä lisäten, hyppyjen korkeus kyynärän tasolle, kokoamista & askeleen pidentämistä. Kestävyysharjoittelua ei suositella ollenkaan ennen, kuin kasvulevyt ovat sulkeutuneet. Nuorelle, kasvunsa päättäneelle koiralle voi lisätä suunnitelmallista voimaharjoittelua ja kestävyystreeniä, nostaa hyppykorkeudet vähitellen kisakorkeuksiin ja aloittaa pujottelun treenaamisen.
Haluan tässä vielä lainata erinomaisen huomion Elisa Nuutisen kirjoittamasta artikkelista: “Kudos järjestäytyy aina rasitustavan mukaan.”
Koska pentujen liikuttamisesta on ohuenlaisesti tutkittua tietoa saatavilla, ajattelin vertailun vuoksi lisätä tähän loppuun huomioita ihmislasten liikunnasta. UKK-instituutti asettaa lasten ja nuorten liikunnan tavoitteeksi luiden ja lihasten vahvistamisen sekä liikunnallisten perustaitojen kehittämisen. Lapsille suositellaan luuliikuntaa kolmesti viikossa noin tunnin kerrallaan. Se voi sisältää hyppyjä ja suunnanmuutoksia esimerkiksi pallopelien muodossa. Vauhdikkaita suorituksia ja suuria voimia hypyissä suositellaan. Sopivaksi hyppymääräksi ilmoitetaan 50-100 päivässä. Nuorille suositellaan myös voimaharjoittelua.
Korkeatehoinen liikunta vaikuttaa elimistöön positiivisesti kehittäen tuki- ja liikuntaelimiä voimakkaammiksi, nopeammiksi ja kestävämmiksi. Liikunta mm. lisää jänteiden vetolujuutta ja vahvistaa luita. Monipuolinen liikkuminen lapsena antaa myöhemmälle lihaskehitykselle hyvät edellytykset.
Lähteet:
Hooli, E. 2020. Koiran lonkkanivelen kasvuhäiriö – kirjallisuuskatsaus. Helsingin yliopisto. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/318847
Luuliikuntasuositukset eri ryhmille. 2020. UKK-instituutti. Saatavissa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/luuliikuntasuositukset-eri-ryhmille/
Mikä määrä liikuntaa on koiranpennulle hyvä? 2020. FirstVet. Saatavissa: https://firstvet.com/fi/artikkeleita/mika-maara-liikuntaa-on-koiranpennulle-hyva
Millard, R. 2016. Exercise physiology of the canine athlete. Saatavissa: https://veteriankey.com/exercise-physiology-of-the-canine-athlete/
Mäkipaakkanen, K. & Wasström, H. 2019. Urheilun ja liikunnan merkitys lapsen ja nuoren fyysiseen sekä psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen. Laurea. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/263907
Nuutinen, E. 2018. Urheilukoiran fyysinen suorituskyky. Saatavissa: https://aniforma.com/2020/06/08/urheilukoiran-fyysinen-suorituskyky/
Von Pfeil, D.J.F & DeCamp, C.E. 2009. The Epiphyseal Plate: Physiology, Anatomy, and Trauma. Saatavissa: https://vetfolio-vetstreet.s3.amazonaws.com/mmah/48/37155337d24e34963af2fc8e4cdce3/filePV0709_Von-Pfeil_P1.pdf
Zink, M.C. & Van Dyke, J.B. 2013. Canine Sports Medicine and Rehabilitation.
Yksi vastaus artikkeliin “Kuinka paljon pentua voi liikuttaa ja treenata?”